Vuosi 2020 SumUp

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen monella tapaa. Vaikka pandemia on riehunut ja riehuu edelleen, ja sen mukana seuranneita järjestelyitä joutunut noudattaa on tämä vuosi ollut meille enemmän hyvää kuin pahaa.

Talon valmistumisen lisäksi olemme saaneet nauttia vauva-arkea, kun poikamme syntyi maaliskuussa. Kaksi päivää muuton jälkeen. Talk about timing 😀

Vuoteen 2020 mahtuu myös autotallin rakennusprojekti, joka ei ole vielä valmis, mutta hyvällä mallilla.

Tässä hieman kuvia tämän vuoden varrelta

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

31.3.20 ❤

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kun kävin kuvia läpi mitä on vuoden aikana tullut räpsittyä, huomasin että keittiö ja eteenkin ruokapöytä ovat hyvin usein kuvauskohteena. Samaan aikaan en löytänyt yhtäkään kuvaa olohuoneesta, haha 😀 Toki tähän varmaan liittyy se että keittiö on ollut valmis jo pitkään, verhoineen kaikkineen. Olohuone on vaan laitettu sohvat ja systeemit paikoilleen mutta en ole sitä sisustanut. Ei ole verhoja tmv, jolloin veikkaan että koska se “ei ole valmis”, tekee että en kuvaa sitä.

Vuosi 2020 on taputeltu 10 tunnin päästä, hui! Nyt perunasalaatin tekoon ja skumppa kylmään.

Ihanaa uuttavuotta kaikille! ❤

Näkymät pellolta – Meidän Aarre

Tonttimme on rinne tontti jonka edessä on pelto aukeama.

Kun ensimmäisen kerran kävelin koiran kanssa lenkillä ja katsoin meille päin, muistan miettineeni “miltäköhän se tulee sitten näyttämään”

Tämä kuva on otettu 8.3.19
Tämä kuva on otettu 11.1.20

Ero ei varmasti monen mielestä ole iso, mutta omasta mielestä aika valtava! Siihen on ilmetynyt talo, ja pian siihen rakentuu koti. Pian ei ole enää vain tontti, vaan meidän koti.

Meillä on to do listalla karsia noita puita ja avartaa tuota maisemaa, mutta se ei ole juuri nyt tärkeysjärjestyksessä ylimpänä. Varmaan ensi talven hommia 🙂

Plus että olisi varmasti ihan hyvä saada noita polttopuita pois alta, ennenkun tekee lisää … Muuten me hukutaan niihin. Ja ei, me tarvitaan ne itse joten emme ole myymässä niitä 😉

104

Meidän osoitteeksi vahvistui rakennusluvan myötä 104. Sillä olen itse asunut ja kasvanut saman tien varrella, eli minun vanhemmat asuu meidän tulevasta kodista n. 300m, on paikat aika tutut. Kuitenkin on niin hauska kun on jotekin niin tottunut lausumaan porukoiden osoitteen ja nyt pitääkin sitten “opetella” tai ehkä lähinnä tottua siihen että muuttaa tuon numeron 104:ksi.

Meidän tontti on viimeinen talo tienpäädyssä ja kuten tuosta luvustakin jo huomaa niin kilometri on isolle tielle.

Muistan kun olen äitille saaranannut kun olin 12-14 vuotias että MIKSI asumme täällä korvessa, kun KAIKKIALLE on pitkä matka. Tämä tosin juontaa juurensa siihen että koska ei ollut siinä kohtaa vielä mopokorttia niin piti polkupyörällä liikkua ja silloin matkat ketutti. Myös se että bussipysäkille oli pitkä matka kun piti isolle tielle asti kävellä.

Muistan kun vihapäissäni olen äitille murissut “Minä en ikinä tule tekemään näin minun lapsille!” – Ja arvatkaapas jos äiti on kuittaillut minulle nyt kun MINÄ ITSE, olen muuttamassa 300 metriä vielä pidemmälle 😀 Never say never …